
Haastattelin pikaisesti itseäni ja annan kertoa seuraavaa:
Viime keväänä tuumimme, että ihan hyvin yksittäisellä kirjastolla voisi olla profiili IRC-galleriassa. Ja siellä se nyt on lähes siitä asti ollut.
Alku herätti kirjastossa kirpeää keskustelua ja asiakkailta saimme niin :) kuin :( -sävyisiä lol-kommentteja. Profiilikuva on ärsyttänyt sen verran, että olemme joutuneet hyväksyttämään sen kahdesti. Vaikka tällä hetkellä olemme mukana vaisusti, kyse ei ole luovuttamisesta, vaan odotuksesta: tulevista uudistuksista pitäisi löytyä tukea yhteisöprofiileilla toimiville.
Mitä ihmettä aioimme? Halusimme tutustua galtsuun, joka vilahteli asiakaskoneilta pitkin päivää. Halusimme löytää jonkun kanavan muuttuneeseen asiakaskuntaamme. Ja tarjota vaihtoehdon ilmoitustaululle, jota kukaan ei katso.
Galtsu tuntuu olevan nuorille ennen muuta paikka, jossa jatketaan tuttujen kanssa samaa läppää, jota heitettiin vartti aiemmin koulun käytävällä. Ja paikka julkaista kuvia ja kännykkävideoita ja kommentoida niitä. Tekstivirta on katkelmallista ja keskustelu pyörii profiilista toiseen. Ja tästä sukeutui kirjastotädin ja -sedän ykkösongelma: kun hilppasee vastaamaan kirjaston profiiliin tulleeseen kommenttiin kommentin jättäjän profiiliin, tulee väistämättä tunne, että on tullut paikkaan, jossa rikkoo yläikärajaa.
Se että meillä kirjastossa ei kummallakaan ollut minkäänlaista galtsutaustaa, näkyy varmasti, mutta saakin näkyä. Asikkailla taas galtsutausta on niin vankka, että vinkit ja opastus ovat olleet ehdottoman päteviä. IRC-galleriassa kuulutaan yhteisöihin ja kerrotaan päiväkirjamerkinnöin omista asioista, joka taipuu kierjastoprofiiliksi kankeasti: Päiväkirjalla voi hyvin tiedottaa, mutta keskustelulle se ei tarjoa erityisen hyvää kehystä. Uudistusten pitäisi iskeä juuri tähän ja kuin kuuta nousevaa odotamme galtsun uutta keskustelu(jotakin).
Yleisempi kirjasto-ongelma eli oman toimen ohessa -mentaliteetti johtaa aikapulaan ja ehkäisee tehokkaasti latteaa luovemman ajattelun niin monessa. Ei se nyt mitenkaan IRC-galleriaan liity, mutta vaikuttaa kuitenkin.
Ilman rekisteröintiä IRC-galleriassa pääsee katselemaan kuvia ja vaikkapa Pasilan nuortenosaston etusivua
VastaaPoistaJos haluaa nähdä, mitä galtsussa oikeasti tapahtuu, on rekisteröidyttävä.
Suosittelen kokemuksena.
Rekisteröidyin, minä hölmö parka, Galtsuun, ja arvaapas kuka minut löysi sieltäkin? Siis eräs yhteinen tuttumme...
VastaaPoistaSiinä taitaa olla pari silmiä, joilta ei mikään pysy salassa...
VastaaPoistaJoo, ehkä osuminen mun galtsubrofiiliin oli sattumaa, mutta ko. henkilö lupasi/uhkasi kaivaa esiin myös mun meseosoitteen. Haluan nähdä onnistuuko, on se sen verran outo... (siis mun meseosoite, tietenkin!)
VastaaPoistaTässä täytyis ilmeisesti sittenkin löytää mielikuvitusta ja loikkia salaperäisyyden taa.. Hyvä ennakkotapaus sinänsä. Ja onneksi kiltti.
VastaaPoistaMulla mese on niin vähän käytössä - satunnaisina kurssi-iltoina - mutta olen myös utelias kuulemaan, löytääkö mr X sun luo tiensä. Sisukas ihminen saattaa pistää aikaa ja vaivaa haasteisiin... :)